Juhlalehti UCS20: Ninan plyysisohvalla taittajataitaja
Kyselijänä: Nina Harjunpää
Kuva: Minna Vainionpää
Tällä kertaa syvähaastattelijan plyysisohvalle istahti kovan tason taittajataitaja, joka on haastattelijalle tuttu jo 1990-luvulta. Tokko on itsekään laskenut, montako julkaisua on vuosien mittaan taituroinut painokuntoon.
Kuka olet?
Jaana Huhtala, graafinen suunnittelija Helsingin yliopistossa, Ruralia-instituutissa, Seinäjoella. Eteläpohojalaanen nainen. Olen myös Matin ja Lotan mumma.
Nurmoosta Vaasan kautta Lapualle. Aika kovettu retki. Joko oot lapualaanen?
Riippuu keneltä kysyy. Kuulun Ruralian ”lapualaiskiintiöön”. Mutta peruslapualaisten mielestä olen ”verentuoma”. Itse olen mielelläni lapualainen ja olen myös syntynyt Lapualla.
Muistaakseni aloitit yliopistourasi Tampereen yliopistosta. Mikä oli vuosi ja tehtävä? Koska siirryit Ruraliaan?
Aloitin toimistosihteerinä Tampereen yliopiston täydennyskoulutuskeskuksessa Seinäjoella vuonna 1983. Ruraliaan tai silloiseen Maaseudun tutkimus- ja koulutuskeskukseen (Makes) siirryin vuonna 1989.
Mitä olet oppinut lastenlapsiltasi?
Jääkiekkolaukauksia ja kärsimättömyyttä.
Sinulla on liikunnallinen maine. Miksi juuri golf?
Liikun mielelläni ulkona. Golf on koukuttava laji. Huononkin pelin jälkeen on halua palata kentälle ja kokeilla uudestaan. Kentällä unohtaa kaiken muun ja keskittyy vain peliinsä. Yhden kierroksen aikana voi kävellä jopa 10 kilometriä. Golfkentällä on yleensä mukavaa väkeä.
Kuulin huhuja, että olet saanut Ruralian kunniakirjan tai sinut on valittu jostakin aiheesta vuoden Ruralialaiseksi. Tämä vaatii nyt kyllä lisätietoja, missä kunnostauduit?
Olin luotettavin makesilainen 2004, mutta en omasta mielestäni erityisesti kunnostautunut missään.
Mitä dekkaria suosittelisit? Entä telkkarin poliisisarjaa? Hieman perusteluja, kiitos.
Suosittelen Satu Rämön Hildur-dekkarisarjaa. Näissä dekkareissa juoni on erilainen ja henkilöhahmot ovat aitoja. Television Shetlandinsaarten murhat -sarjan maisemat ovat karun kauniita.
Koneeltasi on lähtenyt vuosien mittaan valtaisa määrä julkaisuja. Mikä on mieleenpainuvin taittotyösi? Miksi?
En osaa sanoa vain yhtä. Ehkä Ruraliassa tehdyt Seinäjoen, Kuortaneen ja Ilmajoen kuntahistoriat, koska näissä on ollut eniten haastavuutta. Ruralia-lehtien ja UCS-lehtien taitoissa olen saanut parhaiten toteuttaa itseäni. Kaikkein mieleenpainuneimpia ovat olleet hetket, kun ”asiakas” on ollut tyytyväinen.
Juttu on irrotettu Seinäjoen yliopistokeskuksen juhlalehdestä 2024. Lue lehti kokonaisuudessaan täältä.